Räty

Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista

 

Me kaikki olemme kuulleet kauniita puheita työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Pienten lasten vanhemmat ovat tämän päivän maailmassa melko kovilla, eikä turhaan puhuta ruuhkavuosista. Kun lapset ovat pieniä, tarvitaan vanhempia paljon kotona. Samanaikaisesti olisi kuitenkin annettava sataprosenttinen panoksensa työelämälle. Onneksi Suomessa on ainakin lainsäädännöllä luotu mahdolliseksi näiden kahden vaativan tehtävän lomittaminen ja yhdistäminen. Onneksi on perhevapaajärjestelmä.

Lakiin kirjoitettu perhevapaajärjestelmä ei kuitenkaan takaa sen toimivuutta käytännössä. Jotta vanhemmilla olisi oikeasti mahdollisuus joustaviin perhevapaisiin ja erilaisiin työajan joustoihin, tarvitaan melkoinen määrä erinomaisia esimiehiä ja työkavereita. Ilman työpaikalla vallitsevaa perhemyönteistä ilmapiiriä ei perhevapaajärjestelmä toimi käytännössä. Haluankin tässä yhteydessä muistuttaa jokaista esimiestä tämän asian tärkeydestä. Työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen, erilaiset työajan joustot ja perheiden tilainteisiin mukautuminen ovat edellytys toimivalle ja hyvälle työpaikalle.

Olen itse onnellisessa asemassa, koska minulla on perhevapaamyönteinen työpaikka. Jään viikon kuluttua pieneksi pätkäksi hoitovapaalle hoitamaan 2- ja 4-vuotiaita tyttäriäni. Työpaikalla tähän on suhtauduttu myönteisesti, sijaisjärjestely on hoidossa ja esimieskin on kannustanut. Tiedän, että näin ei ole kaikkialla. Perhevapaalle on vaikea monessa paikassa jäädä, koska asiaan suhtaudutaan vähintäänkin nihkeästi.

Lapset ovat vain kerran pieniä ja siksi kannustankin jokaista miettimään myös omia mahdollisuuksiaan hyödyntää perhevapaata. Me Helsingin kaupungilla olemme sitoutuneet perhevapaamyönteiseen työkulttuuriin ja haluan olla siitä kulttuurista ylpeä.

 

Toivotan kaikille hyvää kevään odotusta ja vain kohtuullisen määrän kurahousukelejä!

Tulit juuri oikeaan paikkaan. – Miten voin auttaa?

Onnittelut koko uuden Soten henkilöstölle! Ensimmäiset kaksi kuukautta uutta elämää on nyt takana. Lukematon määrä byrokratiaa, päätöksiä, yhteisiä sääntöjä, pysy-ohjeita ja itsensä esittelyä uusille työkavereille. Huh! Olette selvinneet uuden alusta. Onnea!

Uusi sosiaali- ja terveyslautakunta ja sote-viraston johto kokoontui seminaariin torstaiksi ja perjantaiksi. Muutos oli voimakkaasti aistittavissa. Keskustelu keskittyi johtamiseen ja muutoksen yhteiseen tekemiseen. Olen varsin vaikuttunut.

Sote-uudistus rakentui neljälle pääperiaatteelle. Sujuvat hoitoketjut ja kokonaisvastuu hoitoketjuista oli keskeisimpiä uudistuksen moottoreita. Vanhusten hoitoketjun toimimattomuus, siirtoviivepäivät ja monin tavoin epätarkoituksenmukainen resurssien käyttö vaivasi vanhassa organisaatiorakenteessa. Nyt hoitoketjut on kattavasti koottu saman johdon alle ja mahdollisuudet resurssien optimaaliseen käyttöön ja hoitoketjun sujuvaan toimintaan ovat vähintäänkin osastopäälliköiden käsissä.

Ennaltaehkäisevän ja korjaavan palvelun yhdistäminen samoihin osastoihin oli toinen uudistuksen keskeinen teema. Millä tavoin vaikkapa neuvolatoiminnan vahvistamisella säästetään sekä inhimillisesti että taloudellisesti korjaavan lastensuojelun kustannuksista? Koska raha ei kasva puussa, enkä usko, että käytössämme olevat rahat tulevat jatkossa lisääntymään, on tässä merkittävä uudelleen tekemisen paikka. Miten siirretään voimavaroja korjaavasta palvelusta ennaltaehkäisevään palveluun? Mitä pitää tehdä vaikkapa neuvolassa toisin, jotta lopputuloksena on korjaavassa palvelussa syntyvä säästö? Tässä on nyt tuhannen taalan paikka niin neuvolaväelle kuin vaikkapa vanhusten kotihoitoa tarjoavalle porukalle! Miten teemme asioita uudella tavalla, paremmin ja vaikuttavammin kuin ennen? Toivon, että parin vuoden kuluttua voimme kaikki käydä muissa kaupungeissa esittelemässä hienoja tuloksiamme. Sitä ennen on kuitenkin paljon töitä tehtävänä!

Ennen uudistuksen suunnittelun aloittamista kävimme organisaatiouudistusta valmistelevan muutostiimin kanssa vierailulla kaikissa suurissa suomalaisissa kaupungeissa. Saimme kierrokseltamme mukaan yhden vahvan viestin: uudistus onnistuu, mikäli onnistutte myös työpaikka- ja asiakastasolla todella yhdistämään sosiaali- ja terveystoimen. Tämä ohje onkin syytä pitää kirkkaana mielessä. Miten saadaan eri ammattilaiset parhaiten palvelemaan helsinkiläisiä siten, että emme turhaan käytä resursseja päällekkäiseen työhön? Eikä tätä pidä ymmärtää niin, että haluaisimme lääkäreiden tekevän sosiaalityöntekijöiden töitä tai sosiaalityöntekijöiden tekevän sairaanhoitajien työtä.

Mikä liimaa sosiaali- ja terveysviraston eri osastot yhdeksi kokonaisuudeksi? Yhteinen hallinto, yhteinen lautakunta ja yhteiset johtamisen suuntaviivat. Uuden viraston hallinnon on ennen kaikkea keskityttävä siihen, miten kokemus Sotesta kaupunkilaisten silmin on yksi kokonaisuus. Näyttäydymmekö tuhansina ovina ja satoina luukkuina ja puhelinnumeroina, vai näyttäydymmekö esimerkiksi yhtenä puhelinnumerona, nettiosoitteena ja selkeinä palvelupisteinä? Miten onnistumme jokaisessa kohtaamisessa välittämään tärkeimmän viestimme helsinkiläisille: Tulit juuri oikeaan paikkaan. Miten voin auttaa?

Mistä muutos syntyy? Muutos koostuu hyvästä johtamisesta, selkeästä visiosta, konkreettisista keinoista ja keskustelusta. Älkää pelätkö keskustelua! Mikään ei muutu, jos kukaan ei suutu. Tässä vanha sananlasku, jonka uskon olevan ainakin osittain oikeassa. Muutoksessa on kyse asioiden muuttamisesta. Silloin pitää mennä pois mukavuusalueelta ja tehdä asioita toisin kuin ennen. Muutos on luopumista. Koska rahamme eivät lisäänny, syntyy muutos vain siten, että luovumme jostain. Pitää luopua, jotta voi saavuttaa jotain uutta. Olemme uuden äärellä. Meiltä odotetaan nyt muutoksia. Siis sellaisia muutoksia, jotka näkyvät helsinkiläisten ihmisten arjessa. Muutokset, jotka jäävät vain hallintokerroksen pörinäksi voivat olla arvokkaita sinänsä, mutta pöytä on nyt katettu paljon syvemmälle muutokselle.

Ihanaa ja muutosmyönteistä kevättä kaikille! Enää 100 päivää kesään!

Pitkät pyhät näkyvät perinteisesti päivystyksissä – Helsinki on varautunut juhla-aikaan!

Joulun aika laskeutuu kaupunkiin ja ihmiset rauhoittuvat pyhien viettoon. Pitkät pyhät kuormittavat perinteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon päivystyksiä. Helsinki on varautunut normaalia suurempaan palveluiden kysyntään sairaanhoidon päivystyspisteissä sekä sosiaali- ja kriisipäivystyksessä.

Tänä vuonna saamme nauttia pitkistä pyhistä. Kun arkipäivä ei koitakaan nopeasti, monet sairaudet vaativat päivystyksellistä hoitoa. Terveyskeskuspäivystyksiä kuormittavat erityisesti infektiot, ikäihmisten huonontunut yleiskunto, yksinäisyys ja monet tapaturmat. Sosiaali- ja kriisipäivystyksessä näkyy pyhinä kärjistyvät perheen sisäiset ongelmat ja alkoholin käyttö sekä lastensuojeluun liittyvät asiat. Tänä vuonna pakkanen, runsas lumi ja liukkaus varmasti aiheuttavat oman kuormituksensa päivystyspalveluille.

Pyhien aikana on saatavilla apua kaikenlaisiin ongelmiin, helpoin tapa aloittaa asioiden selvittäminen, on ottaa yhteyttä terveysneuvonnan puhelinnumeroon, joka on 09 10023. Palvelua on saatavilla vuorokauden ympäri myös pyhien aikana. Kaikki Joulun ajan palveluihin liittyvät asiat löytyvät helposti kaupungin nettisivuilta www.hel.fi/hki/helsinki/fi/uutiset/joulumuistio_12.

Vuoden vaihteessa Helsingin sosiaali- ja terveystoimi uudistuu kun sosiaali- ja terveysvirasto sekä varhaiskasvatusvirasto aloittavat toimintansa. Tämä uudistus ei vaikuta päivystävien palveluiden sijaintipaikkoihin! Uudistuksen tavoitteena on entistä paremmat palvelut helsinkiläisille. Lähdemme Uuteen Vuoteen ja uuteen aikakauteen innolla. Toivomme asiakkaidemme huomaavan muutoksen vain myönteisessä mielessä. Rakennamme parempia palveluita helsinkiläisille.

Uusien virastojen nettisivut ja muut yhteystiedot julkaistaan hel.fi -sivustoilla vuoden vaihtuessa.

Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö työskentelee myös silloin kun muut lomailevat. Joulutunnelman rakentaminen sairaaloihin, lastenkoteihin ja vanhustenkeskuksiin on tärkeää ja siinä ovat mukana sekä henkilökunta että asiakkaat.  Toivon iloista joulumieltä, tapaturmattomia pyhiä ja rauhallista Joulun aikaa kaikille helsinkiläisille!

Haaste suomalaisille kunnille vapaaehtoistyön paremmaksi huomioimiseksi!

 

Hyvää vapaaehtoisten päivää!

Tänään 4.12. vietämme päivää, jonka merkitys on juuri nyt suurempi kuin koskaan. Elämme eläkkeelle siirtymisen huippuvuosia. Suuret ikäluokat jättävät työelämän terveempinä ja hyväkuntoisempina kuin edeltävät ikäpolvet. Tässä meillä on melkoisen alikäytetty voimavara, joka tulisi nykyistä paremmin saada yhteiskunnassa hyödynnettyä.

Suomi on erilaisten järjestöjen, seurojen ja kerhojen luvattu maa. Vastoin yleistä luuloa talkooperinne elää voimakkaana ja ihmiset antavat omaa vapaa-aikaansa myös toisen käyttöön. Tänään vietettävän vapaaehtoisten päivän järjestävät Suomen Sosiaali- ja Terveys ry SOSTE:n kanssa monet muut suomalaiset järjestöt. Heidän tietojensa mukaan jopa kaksi viidestä suomalaisesta tekee vapaaehtoistyötä ja tavoitteena on määrän nostaminen puoleen suomalaisista. Tavoite on hyvä ja kannatettava.

Vapaaehtoistyössä on parhaimmillaan monta edunsaajaa. Vapaaehtoistyön kohde kuten vaikkapa syrjäytymisvaarassa oleva lapsi tai yksinäinen vanhus saa ihmisen elämäänsä, vapaaehtoistyön tekijä saa itselleen hyvää mieltä ja elämäänsä sisältöä. Samalla koko yhteiskunta hyötyy lisääntyneestä yhteisöllisyydestä, ongelmien ennaltaehkäisystä ja moni yksinkertainen asia tulee hoidetuksi ilman varsinaista viranomaistyötä. Vaikka vapaaehtoistyöstä hyötyykin moni, en siitä huolimatta ole sitä mieltä, että sillä voisi tai edes pitäisi korvata varsinaista ammattilaisten tekemää työtä. Valtavan paljon lisäarvoa ja monia sellaisia asioita, joita viranomaisten toimesta ei ole mahdollista saavuttaa, voimme kuitenkin saada. On lisäksi aivan keskeistä, että vapaaehtoisyössä hyötyjä ei ole pelkästään työn kohde, vaan itse näkisin paljon hyötyjä myös siellä vapaaehtoistyöntekijän puolella.

Kun suuret ikäluokat nyt jättävät sankoin joukoin työelämän on tärkeää, että emme menetä heidän valtavaa osaamistaan, ja että huolehdimme myös ns. hiljaisen tiedon siirtymisestä eteenpäin. Vapaaehtoistyö on hyvä keino siirtää omaa osaamistaan yhteiskunnassa eteenpäin. Vapaaehtoistyö voi myös ehkäistä yksinäisyyttä ja mahdollista toimettomuutta, jota eläköitymisen seurauksena voi syntyä. Jokainen ihminen on tärkeä ja kaikkien panosta tarvitaan!

Järjestöt ovat nyt avainasemassa vapaaehtoistyöntekijöitä mobilisoimassa. On tärkeää, että kaikki halukkaat löytävät itselleen sopivan tavan ja väylän vapaaehtoistyöhön osallistumiseen. Jokaisen pitää voida osallistua juuri sen verran kuin hänelle itselleen sopii. Suuri vastuu on myös kunnilla. Miten pystymme tarjoamaan kolmannen sektorin tarpeita vastaavasti sopivia paikkoja ja mahdollisuuksia vapaaehtoisille? Mitä kaikkea pystymmekään yhdessä tekemään toinen toistamme arvostaen.

Meillä Helsingissä on pitkä vapaaehtoistyön perinne. Meillä toimii aktiivinen vapaaehtoistyön neuvottelukunta, jonka tehtävänä on yhdistää vapaaehtoistyön toimijat ja kaupungin ihmiset. Meillä nykyisessä sosiaalitoimessa on vapaaehtoistyön koordinaattoreita, joiden tehtävänä on mahdollistaa hyvä vapaaehtoistyö sekä saattaa vapaaehtoistyöntekijä ja työn tarvitsija yhteen. Uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa vapaaehtoistyön merkitys korostuu entisestään. Koordinaattorit on koottu yhteen koko viraston tasolla. Tavoitteena on vielä selkeämpi kokonaiskuva ja mahdollisimman leveät hartiat tärkeän asian edistämiseen. Me Helsingissä tarvitsemme vapaaehtoistyötä ja uskomme, että myös vapaaehtoistyö tarvitsee Helsinkiä. Uskon, että näin on aivan jokaisessa Suomen kunnassa. Haastankin kaikki Suomen kunnat pohtimaan omaa vapaaehtoistyönsä kenttää. Kannattaisiko ottaa käyttöön neuvottelukunta, koordinaattorit vai jotain aivan muuta?

 

Uuden viraston alarakennetta käsitelty 350 työpaikkakokouksessa

 

Kaupunginvaltuusto antoi melko tarkalleen vuosi sitten sosiaali- ja terveysviraston yhdistämisen  yhdeksi valmistelua ohjaavaksi linjaksi työntekijöiden kuulemisen. Olen tässä kuluneen vuoden aikana kuullut moneen otteeseen keskustelua siitä, onko henkilöstöä uudistuksessa todella kuultu ja mihin kaikkeen on voinut vaikuttaa.

 

Sote-uudistus koskettaa koko Helsingin sosiaali- ja terveystoimen väkeä. Se koskettaa myös meidän potilaitamme ja asiakkaitamme eli lähes kaikkia helsinkiläisiä. Tavoitteena on rakentaa ihmisille parempia palveluita. Jotta paremmat palvelut olisivat tulevaisuudessa totta, uudistuksen on todellakin vaikutettava aivan jokaiseen meistä. Kertaakaan en ole kuluneen vuoden aikana kuullut keskustelua siitä, onko uudistus sittenkin tarpeeton. Uudistuksen tarve on ollut ilmeinen ja on ollut hienoa huomata, kuinka sitoutuneita sosiaali- ja terveystoimen työntekijät uudistukseen ovat olleet. Yleisen tason uudistuksiin on helppo sitoutua. Kun uudistus etenee työpaikkatasolle, se tulee aivan konkreettiseksi jokaiselle ihmiselle ja sen vaikutukset arkipäivään tulevat näkyviksi. Nyt ollaan siinä vaiheessa.

 

Uuden sosiaali- ja terveysviraston alarakenne menee aivan työpaikkatasolle saakka ja vaikuttaa kaikkiin viraston  työntekijöihin. Uudistusta valmistelevan  muutostiimin esitys alarakenteeksi on viime kuukauden aikana kulunut työpaikkojen pöydillä, tai ainakin toivon niin. Olemme saaneet peräti 350 työpaikkakokouksen muistiot luettavaksi ja haluan tässä esittää nöyrimmät kiitokseni siitä. Kiitos!

 

Uusi sosiaali- ja terveysvirasto tulee kohtamaan isoja haasteita heti toimintansa alkumetreillä. Miten palvella helsinkiläisiä entistä paremmin, tehokkaammin ja innovatiivisemmin? Miten saada sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisten yhteistyö toimimaan saumattomasti helsinkiläisen parhaaksi? Näiden haasteiden kimppuun käyvät jo valitut uuden viraston virastopäällikkö ja osastopäälliköt. Näinä viikkoina valitaan lisäksi toimistopäälliköt ja sen jälkeen yksiköiden päälliköt. Uudistuksessa eletään siis ruuhkaviikkoja. Juoksutermeillä tilannetta kuvatakseni totean, että uudistuksen suunnitteluvaiheessa olemme nyt siirtyneet lämmittelykierroksen maalisuoralle. Varsinainen kisa alkaa kuitenkin vasta vuoden vaihteessa, jolloin uusien virastojen toiminta käynnistyy.

Helsinki panostaa peruspalveluihin ja ennaltaehkäisyyn

Perusterveydenhuollon vahvistaminen on ollut valtakunnallisen keskustelun aiheena viime aikoina. Helsingissäkin asia on ajankohtainen, vaikka lain edellyttämissä määräajoissa hoitoonpääsyn osalta onkin meillä pysytty. 

Suurten ikäluokkien jäädessä näinä vuosina eläkkeelle lisääntyy muun muassa terveysasemien palveluiden kysyntä. Työelämässä ollessaan monet helsinkiläiset käyttävät työterveyshuollon palveluita ja siten eläköityminen tuo luultavimmin lähivuosina lisääntynyttä kysyntää terveysasemien palveluihin. Helsingin väestö kasvaa koko ajan ja väestönkasvu tuo mukanaan lisääntyvää palveluiden kysyntää. Perusterveydenhuollon palveluiden osalta viime vuosina emme ole tehneet vakanssilisäyksiä väestön kasvaessa, vaan lisääntyneeseen kysyntään on vastattu tuottavuutta kasvattamalla. 

Kaupunginjohtajan ensi vuoden budjettiesityksessä on varattu 3,1 miljoonan euron määräraha terveysasematoiminnan vahvistamiseen. Tällä rahalla saa 20 lääkäri–hoitaja-työparia terveysasemille ja pidän tätä merkittävänä investointina helsinkiläisten peruspalvelujen vahvistamiseen. 

Myös uudessa varhaiskasvatusvirastossa tehdään selkeitä panostuksia peruspalveluihin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Varhaiskasvatuksen yli 2-vuotiaille lapsille suunnattu  kerhotoiminta on Helsingissä perheille maksutonta. Kerhoryhmiä aloitetaan ensi vuoden alussa peräti 17 uudessa toimipisteessä. Kun tämän syksyn ja ensi vuoden alun uudet kerhopaikat huomioidaan, perustetaan nyt uusia paikkoja sadoille lapsille. Kerhotoiminta on kotihoidossa oleville lapsille suunnattu varhaiskasvatuspalvelu, jossa harjoitellaan ryhmämuotoista toimintaa ja tutustutaan uusiin leikkikavereihin. Samalla kotona lapsia hoitava vanhempi saa hetken hengähdysaikaa. Itsekin lapsia kotona hoitaneena tiedän, kuinka tärkeitä tällaiset hetket ovat.

Sote-uudistuksen lisäksi olemme suuntaamassa kohti uutta vuotta varsin positiivisessa ilmapiirissä. Vaikka taloustilanne onkin haastava, tekee Helsinki panostuksia lapsiperheisiin ja peruspalveluihin.

Ryhdymme täysillä toteuttamaan campusmallia vanhusten ja toimintakyvyltään alentuneiden palveluissa!

Kaupunginhallitus on tänään päättänyt, että uuden sote-viraston sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden osasto organisoidaan aluemallilla. Sairaalatoiminta, kuntoutuksen osaamiskeskus ja sijoitustoiminta on keskitettyä. Aluemalli perustuu valtakunnallisesti kehitettyyn ja Helsingissä monipuolisten vanhustenkeskusten osalta pilotoituun niin kutsuttuun palvelucampusten malliin. Ideana on toteuttaa moniammatillista työtä matalan kynnyksen periaatteella lähellä asukasta. Kaupunginhallituksen päätös syntyi yksimielisesti vastoin omaa esitystäni ja päätös löytyy täältä.

 

Omassa esityksessäni en campusmallia Helsinkiin esittänyt, vaikka malliin uskonkin.  Virastojen yhdistäminen on meille kaikille todella suuri haaste ja olisin itse edennyt rakennemuutoksessa pienemmin askelin. Kaupunginhallitus on kuitenkin päättänyt asiasta ja asettanut meille todella suuren haasteen. Me kaikki joudumme nyt työskentelemään kovasti saadaksemme organisaation uuteen uskoon ennen vuoden vaihdetta ja toiminnan käynnistymistä. Minä en pelkää haasteita ja toivon, että koko uuden sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden porukka lähtee innolla tekemään työtä! 

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut uudistuvat asukkaiden tarpeita vastaaviksi

Sosiaali- ja terveystoimen uudistus etenee. Varhaiskasvatusviraston muodostuminen on jo loppusuoralla. Työntekijät alkavat sijoittua uuteen organisaatioon ja ensi vuoden toiminnan suunnittelu on jo kovassa käynnissä. Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistyminen otti tänään merkittävän askeleen, kun kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto hyväksyi ydintoiminnan osastojen rakenteen.

 

Uudistuksen suunnitteluvaiheessa kiersimme suurimpia suomalaisia kaupunkeja ja kuulimme ajatuksia sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisestä. Parhaiten oli onnistuttu niissä kaupungeissa, joissa toiminnot olivat sekoittuneet hallinnon lisäksi myös työyhteisö- ja palvelutasolla. Tämä olikin lähtökohtana Helsingin uuden sosiaali- ja terveystoimen ydintoimintojen suunnittelussa. Ydintoiminnan osastojen rakenne löytyy täältä.

 

Kantavana ajatuksena rakenteen suunnittelussa oli sosiaali- ja terveystoimen palvelujen integrointi sekä varhaisen vaiheen palvelujen yhdistäminen korjaaviin palveluihin. Tästä hyvänä esimerkkinä toimii lapsiperheiden kotipalvelun yhdistäminen neuvolapalveluiden kanssa. On tärkeää, että neuvoloissa, joissa kohdataan kaikki helsinkiläiset lapsiperheet, on myös välineitä ja mahdollisuuksia puuttua vaikkapa vanhempien uupumiseen. Näin parannetaan helsinkiläisten lapsiperheiden palveluita ja tarjotaan uudenlaisia mahdollisuuksia matalan kynnyksen palveluihin.

 

Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteen toimivuus on ollut kansallisena tavoitteena ja huolenaiheena jo pitkään. Nyt uudessa sote-virastossa psykiatrian poliklinikat ja A-klinikat yhdistyvät ja se tarjoaa mahdollisuuden entistä parempiin kaksoisdiagnoosipotilaiden hoitopolkuihin.

 

Vanhusten hoitoketju ja sen toimivuus oli yksi keskeisimmistä perusteista tämän uudistuksen käynnistämiselle. Ydintoiminnan rakenteessa koko hoitoketju rakentuu saman hallinnollisen katon alle. Suurimmat haasteet tulevaisuudessa liittyvät nyt ketjun toimivuuden viilaamiseen ja kotiin vietävien palveluiden vahvistamiseen.

 

Muutoksessa eletään juuri nyt todella hektistä aikaa. Henkilöstö on kovilla, kun epävarmuus omasta tulevaisuudesta on pinnalla ja samalla uuden valmistelemisessa on paljon työtä. Kaikki työntekijämme löytävät paikkansa tulevien kuukausien aikana ja kaupunginhenkilöstöpoliittiset linjaukset varmistavat sen, että ketään ei irtisanota. Olen todella kiitollinen siitä innosta, jolla henkilöstö on ollut mukana rakenteen suunnittelussa ja toivon potkua myös uuden toiminnan valmistelemiseen!

Uuden sosiaali- ja terveysviraston hallinto alkaa hahmottua

Sosiaali- ja terveystoimen uudistus etenee. Kaupunginhallituksen sosiaali- ja terveysjaosto käsitteli eilen ensimmäisessä kokouksessaan uusien virastojen hallinnon suunnittelun periaatteita. Valtuuston asettamien linjausten perusteella tavoitteena on vapauttaa hallinnosta resursseja asiakas- ja potilastyöhön.

Uudessa sosiaali- ja terveysvirastossa sekä varhaiskasvatusvirastossa on tavoitteena hallinnon virtaviivainen ja matala organisointi. Sosiaali- ja terveysvirastossa hallinto on tarkoitus keskittää ydintoiminnan osastoilta hallinto- ja tukipalvelujen osastoille.   

Sosiaali- ja terveysviraston sekä varhaiskasvatusviraston mahdollisuudet hyödyntää ja kehittää kaupunkikonsernitasoisia tukipalveluja selvitetään. Valmistelutyössä on jo tunnistettu useita alueita, joissa yhteistyötä on mahdollisuus tiivistää ja työnjakoa kehittää eri toimijoiden välillä, esimerkiksi 

- tietohallinnossa, mm. kaupunkiyhteisten infrastruktuuripalvelujen kehittäminen

- henkilöstöhallinnossa, mm. yhteistyössä henkilöstöhankintaan ja rekrytointeihin liittyen

- tilahallinnossa, eri tehtävissä tilojen suunnitteluun, rakennuttamiseen ja hallinnointiin liittyen

Palvelutehtävässä virastojen täytyy painottaa toimintansa palvelujen sisältöihin ja tarpeiden määrittelyyn.

Uusien virastojen hallinto on rakennettava kokonaan uusista lähtökohdista. Nykyisissä virastoissa on ollut hyvin erilaiset hallinnon tavat ja rakenteet. Tässä muutosvaiheessa on tehtävä valintoja. On valittava aikaisempien toimintamallien tai jonkin aivan uuden tavan väliltä.  Myös päällekkäisten tehtävät ja toiminnot on pystyttävä tunnistamaan ja lopettamaan.

Tänään on julkistettu alustavat ehdotukset uusien virastojen hallinnon rakenteeksi. Sosiaali- ja terveystoimen uudistusta valmisteleva muutostiimi ja varhaiskasvatuksen suunnitteluporukka ovat tehneet kovasti töitä uusien mallien löytämiseksi. Aikaa keskustelulle työpaikoilla ja erilaisissa kokouksissa on runsaasti. Tulen tekemään oman esitykseni hallinnon rakenteesta sosiaali- ja terveysjaostolle elokuussa. Jaosto tekee päätökset asiasta siis vasta elokuussa.

Tavoitteemme on, valtuuston päätöksen mukaisesti, kohdentaa voimavaroja asiakas- ja potilastyöhön. Hallinnon keventäminen on välttämätöntä. Tulemme myös tarkastelemaan sitä, mitkä tehtävät virastoissa on järkevää tehdä ja mitkä tehtävät on viisasta tehdä koko kaupungintasolla.

Hallinnon henkilöstöön kohdistuu nyt suuria muutospaineita. Työpaikka saattaa vaihtua ja työkaverit voivat vaihtua. Samoin esimies. Myös työtehtävät saattavat muuttua, mutta Helsingin kaupungilla kaikille riittää työtä ja noudatamme kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia.

Toivon vilkasta keskustelua siitä, millainen on uusien virastojen hyvä hallinto. Ilman toimivaa hallintoa ei ole myöskään laadukasta asiakas- ja potilastyötä.

Organisaatiouudistus etenee, esitys kaupunginhallitukselle on nyt valmis!

Tämän kevään aikana olemme valmistelleet sosiaali- ja terveystoimen uudistusta niistä lähtökohdista, jotka kaupunginvaltuusto meille viime vuoden lopulla antoi. Ensi vuoden alusta sosiaali- ja terveystoimi yhdistyvät. Samalla suomenkielinen varhaiskasvatus muodostaa oman virastonsa.

Muutosta valmistelemassa oleva muutostiimi teki oman esityksensä organisaatiosta maaliskuussa. Sen jälkeen asiaa on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnissa. Olen tänään antanut oman esitykseni kaupunginhallitukselle lautakuntien lausuntojen pohjalta.

Muutostiimin alkuperäinen ehdotus täällä:

Muutostiimin esitys sote-johtosäännöksi

Alkuperäinen esitys varhaiskasvatusvirastosta täällä:

Päivähoidon valmisteluryhmän esitys varhaiskasvatustoimen johtosäännöksi

Esitykseni kaupunginhallitukselle:

Esitys kaupunginhallitukselle sosiaali- ja terveystoimen uudistamisesta

Esitys kaupunginhallitukselle varhaiskasvatustoimen organisaation perustamisesta

Muutostiimin työstämä pohjaesitys oli mielestäni hyvä. Myös lautakunnat ovat kannattaneet sen hyväksymistä muutamaa yksityiskohtaa lukuun ottamatta. Varhaiskasvatuksen osalta pohjaesitystä myöskin kannatettiin lautakunnissa ja myös minä olen sitä lähes muuttumattomana vienyt eteenpäin.

Lautakuntien lausunnoilla oli todella merkitystä. Alkuperäiseen muutostiimin esitykseen verrattuna päätin lautakuntakäsittelyjen jälkeen siirtää vammaisten palveluiden kokonaisuuden sote-viraston osastosta kolme osastoon yksi (sosiaali- ja perhepalvelut). Molempien lautakuntien lausunnoissa esitettiin tätä muutosta.

Vammaisten palveluiden siirtämisen lisäksi molempien lautakuntien lausunnoissa esitettiin uusien lautakuntien tehtäviksi hoitopaikkojen ja toimipaikkojen aukiolojen vahvistamista. Olen esityksessäni huomioinut tämän lautakuntien toiveen.

Nyt käsittelyyn tuleva esitys muodostaa uusien virastojen hallinnollisen selkärangan. Tämän esityksen jälkeen meillä riittää vielä valtavasti töitä, ennen kuin jokainen uuden sosiaali- ja terveystoimen sekä varhaiskasvatuksen työntekijä on löytänyt paikkansa. Tämä on kuitenkin yksi askel kohti uutta sotea ja uutta varhaiskasvatusta.

Kaupunginhallitus käsittelee esitystäni ensi maanantaina 21.5.2012 ja kaupunginvaltuusto 6.6.2012.